Top Chef -blogihaaste #3: Lintuhaaste


 

Viimeistä Top Chef -blogihaastetta viedään! Tällä kertaa tulikokeen teemana oli valmistaa annos vapaavalintaisesta linnusta. Helpon oloinen haaste aiheutti yllättävänkin paljon harmaita hiuksia; siivekkäät eivät ole minulle oikein maistuneet pitkilleen, ja lisäksi tielle osui sairastelua ja muita pieniä vastoinkäymisiä. Jotain sain sentään riivittyä kasaan, mutta miksikään luovuuden riemuvoitoksi tätä ei voi luonnehtia.

Tässä haasteessa olisi tietenkin voinut piillä mahdollisuus kokeilla jotain täysin uutta lintulajia. Ensin ajattelin, että voisin kokeilla ensimmäistä kertaa elämässäni ankkaa. Harmi vain, että allekirjoittanut on joutunut jonkun loputtomalta tuntuvan flunssakierteen kouriin, eikä uusien juttujen kokeiluun yksinkertaisesti ole ollut minkään sortin voimavaroja tai jaksamisia. Alistuin kohtalooni ja päätin siis tehdä jotain tuttua ja turvallista jostain tutusta ja turvallisesta linnusta. Viimeisenä mahdollisena päivänä sain raahattua räkäisen ryytyneen olemukseni ruokaostoksille. Alkuperäisenä suunnitelmana oli kokeilla Reinin lihan luomubroileria, ja siksipä kipitinkin ensi alkuun Hakaniemen halliin. Sieltä sain valitettavasti vastaukseksi eioota, ja harmistuneena jouduin tyytymään marketin vähemmän eettiseen valikoimaan. Mukaan lähti loppujen lopuksi kalkkunanfileitä.

Koska flunssainen mielentilani ei tarjonnut mitään järin mullistavia ideoita, päätin jälleen kerran vetää simppeliä linjaa. Olen viime aikoina ollut viehtynyt kaikenlaisiin rullattaviin asioihin, kun kyökin puolella on valmistunut muun muassa tortillarullia ja munakasrullia. Loogisena jatkumona laitoin tietenkin sitten kalkkunanfileetkin rullalle. Sisälle päätyi hetken mielijohteesta tuoretta salviaa ja vuohenjuustoa, ja lisukkeeksi tekaisin sitruunaohrattoa. Minulta on turha kysyä, oliko ruoka hyvää – kiitos kadonneen maku- ja hajuaistini, en ole päiväkausiin kyennyt maistamaan mitään (mikä tekee muuten ruoanlaitostakin yllättävän vaikeaa!). Avopuoliskon mukaan ruoka oli kuitenkin monitulkinnaisesti ”ihan hyvää”. 😀

Salvialla ja vuohenjuustolla täytetyt kalkkunarullat
4 kalkkunanfileetä
suolaa ja pippuria
tuoretta salviaa
noin 100 grammaa vuohenjuustoa

Nuiji kalkkunafileitä tarvittaessa ohuimmiksi. Suolaa ja pippuroi fileet. Laita fileiden päälle salvianlehtiä ja pari kiekkoa vuohenjuustoa. Kieritä fileet tiukalle rullalle ja sulje cocktailtikulla. Ruskista rullat nopeasti pannulla voi-öljyseoksessa. Laita ne sitten 200-asteiseen uuniin siksi ajaksi, kunnes rullat ovat täysin kypsiä. Paistamisaika riippuu hyvin pitkälti fileiden paksuudesta ja siitä, kuinka kauan niitä on esikypsentänyt pannulla. 

Sitruunaohratto
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
3 dl ohrahelmiä
noin litra kanalientä
1 sitruunan mehut
1/2 sitruunan kuoriraaste
loraus kermaa
100 g raastettua parmesania
pari nokaretta voita
mustapippuria

Hienonna sipulit ja valkosipulit. Kuumenna kattilassa tilkka öljyä ja kuullota siinä sipuli ja valkosipuli. Kumoa kattilaan ohrahelmet ja sekoittele, kunnes ohra alkaa muuttua läpikuultavaksi. Lisää sitten joukkoon pari desiä kuumaa kanalientä ja sekoittele. Lisää lientä pikkuhiljaa kerrallaan, kun edellinen nestelisäys on imeytynyt ohraan. Lisää joukkoon myös sitruunan mehu ja kuoriraaste. Jatka liemen lisäämistä, kunnes ohra on pehmeää ja kermaista. Lisää lopuksi joukkoon kerma, voi ja parmesaanijuusto. Sekoita huolellisesti ja mausta mustapippurilla ja halutessasi suolalla.
 

Advertisement

Top Chef -blogihaaste #2: Naposteltavaa oluen kanssa


 

Top Chef -blogihaasteet jatkuvat! Tämä on toinen kaiken kaikkiaan kolmesta bloggareiden tulikokeesta, joita Subilla paraikaa pyörivän Top Chef Suomi -kauden aikana tehdään. Homman nimi on siis se, että muutama ruokabloggaaja suorittaa ruoka-aiheisen tehtävänannon, jonka toteutukseen on yksi päivä aikaa. Tällä kertaa blogihaasteen aiheena oli oluen kanssa sopivat naposteltavat.

Tulikoetehtävän hengessä en tälläkään kertaa jäänyt turhia suunnittelemaan ja sumplimaan, vaan ryhdyin päätä pahkaa hommiin. Toisin sanoen tulin taas tarttuneeksi ensimmäisiin ideoihin, jotka mieleeni juolahti. Ihan ensimmäisenä minulle tuli oluen kanssa nautittavista pikkusuolaisista mieleen sipulirenkaat ja muut klassiset bistro-henkiset alkupalat. Yritin kyllä hetken miettiä, että enkö nyt voisi jotain vähän vähemmän ennalta arvattavaa ja itsestään selvää keksiä, mutta mutta… En yksinkertaisesti päässyt sipulirengas-aatosta pakoon, niin vahvasti se assosioitui päässäni oluen kanssa. Niin että tein sitten vähän tylsästi niitä sipulirenkaita, mutta väkersin sentään lisäksi muutaman muunkin jutun.

 

Oluenmaistelumenulle päätyi:
Sipulirenkaita
Juusto-jalapenodippiä
Friteerattuja jättikatkarapuja
Appelsiinimajoneesia
Cheddarilla täytettyjä pepperoni-chilejä
 

En välttämättä ollut mitenkään järjettömän innostunut suunnitelmistani, mutta lopputulokseen olin sen sijaan sangen tyytyväinen! Asiaa saattoi edesauttaa se, että sitä olutta oli itse asiassa tullut ryystettyä jo edellisenä iltana… Ihmekös tuo, että frittiherkut maistuivat! Erikoismaininta menee juusto-jalapenodipille, joka oli paitsi helppotekoista, myös mielettömän hyvää. Unohtakaa ne kaupan valmiit juustodipit – itse tekemällä saa suhteellisen vaivatta niin paljon parempaa. Sipulirenkaat olivat myös hyviä, vaikka pari ensimmäistä testirengasta eivät miltään maistuneetkaan. Mutta kun annoin renkaiden tiristä upporasvassa kauemmin, niin johan alkoi lyyti kirjoittaa. Friteeratut jättikatkaravut olivat puolestaan kanssamaistelijan lemppareita näistä. Toimivimmaksi komboksi todettiin sipulirenkaat & juustodippi sekä jättikatkaravut & appelsiinimajoneesi. Cheddartäytteisiä pepperoni-chilejä vedettiin välisnacksina, etteivät frittiherkut alkaisi tökkiä alta aikayksikön. Olueksi nappasin mukaan ohjelman sponsorinakin toimivaa Hartwallin 1836 Gourmet Classic -olutta.

Sipulirenkaat
2 isoa sipulia
2 dl vehnäjauhoja
1 kananmuna
2,5 desiä kivennäisvettä

0,5 tl leivinjauhetta
suolaa, pippuria, paprikajauhetta, cayennea

runsaasti öljyä uppopaistamiseen

Leikkaa sipulit paksuiksi, noin sentin paksuiksi renkaiksi. Irrota niistä renkaat varovasti. Yhdistä kulhossa jauhot, kananmuna, kivennäisvesi, leivinjauhe ja mausteet. Sekoita huolellisesti keskenään. Kuumenna öljy kattilassa noin 180-asteiseksi. Testaa öljyn lämpötila tiputtamalla sinne pala vaaleaa leipää – kun leipäpala tirisee asiaankuuluvasti ja muuttuu kullanruskeaksi noin minuutissa, öljy on sopivan kuumaa. Kieritä sipulirenkaat jauho-kivennäisvesiseoksessa ja tiputa ne sitten varovasti kuumaan öljyyn. Uppopaista ne molemmin puolin kullanruskeiksi ja rapeiksi. Tässä menee muutama minuutti.


 

Lämmin juusto-jalapenodippi
(Resepti täältä)

200 g maustamatonta tuorejuustoa
1 dl majoneesia
1 dl cheddar-raastetta
1 dl emmental-raastetta
maun mukaan jalapenoja
0,5 dl parmesan-raastetta
0,5 dl korppujauhoja

Sekoita kulhossa tuorejuusto, majoneesi, raastetut cheddar- ja emmental-juustot sekä silputut jalapenot. Laita juustoseos uuninkestävään astiaan ja ripottele pinnalle parmesaania ja korppujauhoja. Laita kulho 200-asteiseen uuniin noin 10 – 20 minuutiksi. Tarjoa dippi lämpimänä.
 


 

Friteeratut jättikatkaravut

jättikatkarapuja
suolaa, pippuria, cayennea
vehnäjauhoja
kananmunaa
korppujauhoja

öljyä uppopaistamiseen

Sulata ja kuivaa jättikatkaravut, mikäli käytät pakasterapuja. Ripottele niiden päälle suolaa, pippuria ja cayennea. Levitä yhdelle lautaselle vehnäjauhoja, toiselle korppujauhoja ja sekoita kulhoon kananmuna. Kieritä katkaravut ensin vehnäjauhoissa, dippaa sitten kananmunassa ja kieritä lopuksi kauttaaltaan korppujauhoissa. Uppopaista 180-asteisessa öljyssä, kunnes ravut muuttuvat ruskeiksi ja rapsakoiksi pinnalta. Pujota katkaravut cocktail-tikkuihin.

 

Appelsiinimajoneesissa oli 1 dl majoneesia, noin puolikkaan appelsiinin mehut, noin teelusikan verran appelsiinin kuoriraastetta sekä ripaus chilihiutaleita ja mustapippuria. Aika oli sen verran tiukilla, etten kirveelläkään ehtinyt tahi jaksanut tehdä itse majoneesia (soo soo, minä), mutta aion kyllä silti ihan ehdottomasti suositella kaikille majoneesin tekemistä ihan itse (älkää tehkö niin kuin minä teen, vaan kuten minä sanon -henkeen :D). Tulee miljoonasti parempaa, ja vältyt turhilta lisäaineilta ynnä muulta moskalta.

Ensimmäisessä kuvassa vilahtaa myös cheddarilla täytettyjä pepperoni-chilejä. En kuvannut niitä sen tarkemmin, koska ne syntyivät vähän niin kuin sivutuotteena; piti saada jotain vähän erilaista pikkupurtavaa uppopaistettujen asioiden vastapainoksi. Täytetään siis pepperoni-chilit cheddarilla ja lykätään 200-asteiseen uuniin siksi aikaa, kun juusto sulaa.

Lopputuomio: maistuu niin oluenmaistelun lomassa kuin oluenmaistelun jälkeisenäkin päivänä, vaikkei upporasvaan upotettuja asioita kovin paljoa kerralla kykenekään syömään.
 

Top Chef -blogihaaste: Hei hoi hauki

Viikko sitten se vihdoinkin sitten alkoi, nimittäin Suomen ihka ensimmäinen Top Chef! Olen seurannut Jenkkilän versiota hartaudella, ja vähintään yhtä hartaudella olen odottanut tätä Suomen ikiomaa versiota alkavaksi. Viime viikolla nähtiin avausjakso, ja hyvältä vaikutti kaikin puolin.

Suomen Top Chef -ohjelman myötä ilmoille pärähtää myös Top Chef -blogihaasteet, joissa ruokabloggaajat suorittavataina jonkinlaisen ruuanlaittoon liittyvän tehtävänannon, ja aikaa ruuan valmistukseen on yksi päivä. Tämä on ensimmäinen haaste kaiken kaikkiaan kolmesta blogihaasteesta.

Kuva täältä.

Ensimmäisen blogihaasteen aiheena on hauki, aivan kuten illan Top Chef -jaksossakin. Ja sehän passaa! Hauki on ystävä monestakin syystä. Tärkeimpiä ovat tietysti eettiset ja ekologiset seikat, kasvaahan haukea villinä ihan lähellä kotivesistöissämme. Hauki ei sinänsä välttämättä ole lempparikalani, mutta roskakalan maine harmittaa, sillä hauestakin on mahdollista saada eri maukasta ruokaa. Wikipedian mukaan muuten ranskalainen keittiö arvostaa suuresti haukea ruokakalana, mistä johtuen se on Ranskassa kalliimpaa kuin esimerkiksi lohi. Siinäpä meille suomalaisille ajattelun aihetta!

Koska muu elämä piti minut kiireisenä haasteen toteuttamisen aikaan, en jäänyt miettimään kovinkaan syvällisesti, mitä hauesta tekisin. Halusin tehdä jotain suhteellisen mutkatonta, ja itse asiassa tartuin kutakuinkin ensimmäiseen ideaan, joka mieleeni juolahti. Thai-henkisiä kalapihvejä minun on pitänyt kokeilla jo pitkään, ja nyt kun tämä haukihaaste tähän sopivasti eteen tupsahti, niin minulla oli aika lailla selvät sävelet alusta lähtien.

Tiedän, että joidenkin mielestä hauen ja thai-makujen yhdistäminen voi kuulostaa jokseenkin epäilyttävältä, mutta sitä se ei suinkaan ole. Ei nimittäin uskoisi, että näissä pihvilöissä ylipäätään on haukea. Mikä tahansa vaalealihainen kala sopii näihin, hauki siinä missä muutkin. Pihvit maittoivat sekä minulle että kanssamaistelijalle, joskin molemmat olivat sitä mieltä, että chilikastike (tai muu vastaava) on ihan ehdoton kalapihvien kaveriksi. Lime ja korianteri toivat pihveihin eloa ja raikkautta. Chilikastikkeen lisäksi kyhäsin lisukkeeksi kookosriisiä ja höyrytettyjä vihreitä papuja. Alla lopputulos resepteineen.


Thai-kalapihvit
400 g haukea fileenä
2 kevätsipulia varsineen
1 valkosipulinkynsi
1/2 ruukkua korianteria
1 rkl punaista currytahnaa
1 rkl kalakastiketta
1 tl inkivääritahnaa
1/2 limen mehu ja raastettu kuori
1 kananmuna

Poista hauesta ruodot mahdollisimman hyvin ja paloittele se. Silppua kevätsipulit, valkosipuli ja korianteri. Laita kaikki ainekset monitoimikoneen kulhoon ja jauha ne rouheaksi massaksi. Muotoile massasta pieniä pihvejä. Paista pihvit pannulla rasvassa molemmin puolin kullanruskeiksi.

Kookosriisi
3 dl jasmiiniriisiä
4 dl kookomaitoa
2 dl vettä
sokeria
suolaa

Kaada kattilaan kookosmaito, vesi ja riisi. Mausta sokerilla ja suolalla. Kuumenna, kunnes vesi kiehuu. Pienennä lämpöä ja hauduta riisiä kannen alla, kunnes se on kypsää.

Chilikastikkeeseen tuli:
0,5 dl sweet chili -kastiketta
1 rkl seesamiöljyä
1 rkl soijakastiketta
2 rkl limenmehua
pieni pala punaista chiliä silputtuna

Haukipihvit ennen paistinpannuun tutustumista.

Tämä minun haukiruokani on tietysti kovin arkinen ja kotikutoinen – tänään illalla selviää, minkälaisia luomuksia ammattilaiset hauesta taikovat.